Minulla on ainainen muuttokuume. En tiedä mikä minua vaivaa, mutta rakastan muuttamista, erityisesti silloin kun pääsen itse muuttamaan. Rakastan sitä uuden kodin tuoksua, sitä organisoinnin ja pakkaamisen määrää ja sitä väsynyttä tunnetta, kun lysähtää pitkän päivän päätteeksi sohvalleen, ottaa käteen muuttopizzasta slaissin ja avaa siiderin palkinnoksi.
Rakastan myös asunnon etsimisprosessia, mikäli sen taustalla ei ole ahdistusta ja kiirettä. Sellaista, kun saa rauhassa suunnitella ja unelmoida. Eilinen sunnuntai oli itselleni erittäin onnellinen päivä, eikä edes minkään erityisen asian takia. Aurinko paistoi, selasin sisustuslehtiä, join usean kupposen hyvää kahvia ja maalasin puoli päivää asuntomme seiniä valkoisiksi. Asumme siis nyt vuokralla kerrostalossa, jossa oli tähän muuttaessamme täysin valkoiset seinät. Jonkin ajan päästä minua alkoi ahdistaa valkoisuus, jonka jälkeen alkoikin vuosia kestänyt seinien maalausprojekti. Olohuoneen taisin ehtiä maalata 5 kertaa alle 3 vuoden sisällä (mukaan lukien tämän uusimman kerran). Kaikki ystäväni eivät ole tainneet edes nähdä kaikkia värejä, mitä täällä on milloinkin ollut. Huoh :D
No, joka tapauksessa, olen itse asiassa oikein tyytyväinen tähän uuteen erittäin valoisaan ja raikkaaseen ilmeeseen. Meille on tosiaan tulossa uusi pieni koiranpentu parin viikon päästä, joten heivasimme samalla kaikki matot muualle ja teippasimme samalla kaikki mahdolliset johdot turvallisemmiksi. Kaikesta tästä siivoiluista ja maalaamisesta minulle tuli olo, että olisimme muuttamassa. Sitä innokkaana odotellessa... :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti