Niin ne vaan suunnitelmat muuttuu. Varasin viime viikolla uuden vakituisen työsuhteeni kunniaksi neuvotteluajan pankkiin. Jännitin sitä etukäteen yllättävän vähän, ja tulostelin kaikki mahdolliset dokumentit palkkakuiteista rahankäytön raportteihin asti neuvottelun tueksi. Neuvottelu meni mielestäni erittäin hyvin, ja sain vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin, mistä en ollut löytänyt jo itse tietoa. Lähdin hakemaan vahvistusta sille, että minulla on yleensäkin mahdollisuuksia lainaa hakea, ja se onneksi kuulosti olevan toteutettavissa ja sainkin alustavan lainalupauksen, jonka voisin lunastaa mikäli se tietty asunto löytyisi. Vaikka koen olevani hyvin pärjäävä eikä raha-asioissani ei ainakaan tähän mennessä ole ollut kenelläkään mitään moitittavaa, olen kuitenkin pankin silmissä pienituloinen, ja tämä aiheuttaa jonkin verran rajoituksia. Oikeastaan aika paljonkin.
Neuvottelu muutti suunnitelmiani huomattavasti siitä, mitä olen täälläkin kertoillut. Koin jonkinlaisen valaistumisen, ja tiedän nyt tarkalleen mitä haluan ja odotan ensimmäiseltä omalta asunnoltani. Liian optimistinen en toki ole, siitä ei ole asuntokaupoilla ikinä mitään hyötyä. Olen myös varautunut jo mahdollisiin pettymyksiin, elämässä nyt harvoin asiat menevät juuri niin kuin ne on etukäteen suunnitellut. Mutta pettymyksetkin ovat hyvästä! Olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvin suunnittelemalla ollaan jo pitkällä, vaikkei lopputulos olisikaan täysin se, mikä sen ajatteli olevan. Onneksi minulla on myös mieheni ja vanhempani henkisenä tukena, sillä yksin en varmaan ikinä uskaltaisi tehdä tarjousta asunnosta. Niin suurista summista on kuitenkin kyse.
Täällä olenkin tosiaan jo kertoillut, kuinka minulla on ollut "unelma-asuntoni" sijainti, pohjapiirrustus ja unelmoimani keittiöremontin kustannukset selvitettynä jo usean vuoden ajan. Pankissa minulle kuitenkin kerrottiin, että kyseinen alue on pahamaineinen isojen peruskorjausten ja jälleenmyyntiaikojen suhteen, minkä jo kyllä tiesinkin. En ollut ottanut huomioon, että pankki odottaa tietenkin huomattavasti enemmän lisävakuuksia ja -selvityksiä tällaiselle alueelle muuttaessa pienen pankin oman vakuusarvon takia, ja pieni epäily sisälläni kasvoikin yhtäkkiä aika suureksi. Puolessa tunnissa suunnitelmani muuttuivat ihan toisenlaisiksi, mutta se tuntui yllättäen hyvältä.
Tällä hetkellä olen siis ihastunut ihan erilaiseen asuntoon ihan eri puolelta kaupunkia. Siis asunto ei ole edes tyypiltään sama, kuin se mistä olisin alunperin halunnut tehdä kodin. Tämä uusi asunto olisi todella lähellä uutta työpaikkaani sekä mieheni koulua, samoin ruokakauppoja, apteekkia, koulua ja kirjastoa. Ja mikä tärkeintä, se on melko rauhallista aluetta ja siinä olisi oma pihakin. En halua innostua liikaa, mutta haluaisin ehdottomasti käydä katsomassa asuntoa näytössä, ihan vain kokemuksien takia. Jos asunto menee sivu suun, se on sitten mennäkseen. En ota turhaa stressiä tästäkään asiasta, sillä asioilla on tapana järjestyä.
Neuvottelu muutti suunnitelmiani huomattavasti siitä, mitä olen täälläkin kertoillut. Koin jonkinlaisen valaistumisen, ja tiedän nyt tarkalleen mitä haluan ja odotan ensimmäiseltä omalta asunnoltani. Liian optimistinen en toki ole, siitä ei ole asuntokaupoilla ikinä mitään hyötyä. Olen myös varautunut jo mahdollisiin pettymyksiin, elämässä nyt harvoin asiat menevät juuri niin kuin ne on etukäteen suunnitellut. Mutta pettymyksetkin ovat hyvästä! Olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvin suunnittelemalla ollaan jo pitkällä, vaikkei lopputulos olisikaan täysin se, mikä sen ajatteli olevan. Onneksi minulla on myös mieheni ja vanhempani henkisenä tukena, sillä yksin en varmaan ikinä uskaltaisi tehdä tarjousta asunnosta. Niin suurista summista on kuitenkin kyse.
Täällä olenkin tosiaan jo kertoillut, kuinka minulla on ollut "unelma-asuntoni" sijainti, pohjapiirrustus ja unelmoimani keittiöremontin kustannukset selvitettynä jo usean vuoden ajan. Pankissa minulle kuitenkin kerrottiin, että kyseinen alue on pahamaineinen isojen peruskorjausten ja jälleenmyyntiaikojen suhteen, minkä jo kyllä tiesinkin. En ollut ottanut huomioon, että pankki odottaa tietenkin huomattavasti enemmän lisävakuuksia ja -selvityksiä tällaiselle alueelle muuttaessa pienen pankin oman vakuusarvon takia, ja pieni epäily sisälläni kasvoikin yhtäkkiä aika suureksi. Puolessa tunnissa suunnitelmani muuttuivat ihan toisenlaisiksi, mutta se tuntui yllättäen hyvältä.
Tällä hetkellä olen siis ihastunut ihan erilaiseen asuntoon ihan eri puolelta kaupunkia. Siis asunto ei ole edes tyypiltään sama, kuin se mistä olisin alunperin halunnut tehdä kodin. Tämä uusi asunto olisi todella lähellä uutta työpaikkaani sekä mieheni koulua, samoin ruokakauppoja, apteekkia, koulua ja kirjastoa. Ja mikä tärkeintä, se on melko rauhallista aluetta ja siinä olisi oma pihakin. En halua innostua liikaa, mutta haluaisin ehdottomasti käydä katsomassa asuntoa näytössä, ihan vain kokemuksien takia. Jos asunto menee sivu suun, se on sitten mennäkseen. En ota turhaa stressiä tästäkään asiasta, sillä asioilla on tapana järjestyä.
Toiveikasta tiistaita kaikille! :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti